Kevätverhot vaihdoin loppiaisen jälkeen ikkunaan, Emännän ohjein ja kotimaiset ruusut laitettiin maljakkoon. Samaan aikaan Emäntä aloitti näiden sormikkiaden neulomisen, vauhdittamaan suurempaa projektia, kuten hän sanoi. Miten lisätyö vauhdittaa neulomista? Neulovilla Emännillä on ihan oma aikakäsityksensä. 

Monen, monen sovituksen jälkeen sormikkaat ovat valmiit ja sain pukea ne käteen kuvausta varten. Pehmoiset ovat, oikein mukavat iholle. Kaksi kerää lankaa kului. Puikot olivat nro 3 bambuiset ja sormet hän teki sellaislla kämmeneen uppoavilla 10 cm tikuilla, aika lystikästä katsottavaa! Oli muutenkin hassu tapa neuloa, alku harmaalla purkulangalla ja kun muuten oli valmista, alku purettiin ja Emäntä neuloi varren pidemmäksi. Neulomisssuunta oli vastapäivään...

Tänään posti toi mukavan yllätyksen. Kiitos kortista, Repu! Sohvalla haaveillaan nyt talvilomasta.... Ja käytiin taas eilen pitämässä Hiihtokoulua, joten terveiset nuoremmallekin kortin allekirjoittajalle!