Pihassamme on jo pari viikkoa asunut runsaan lumen ja tuntemattomien käsien ansiosta Molok. Onneksi tämä on selvästi ystävällinen, koska sen ympärillä on joku laskenut mäkeä. Tekijää emme ole nähneet, lieneekö ollut kylässä naapurilla? Molok on syy miksi emme ole vielä tehneet lumienkeleitä, kuten Possu Munkki haastoi... Emme ole rohjenneet, nielaisee vielä meidät...on sillä niin suuri suu ja isot silmäaukot...

Pelko pois, ei sitä tarvitse oikeasti pelätä! Lunta löytyy varmasti muualta niitä lumienkeleitä varten ja talvea on vielä jäljellä.

Turvallisesti Sinisellä sohvalla istuen olen neulonut pienet Pöllö-tumput. Kerrankin pienet! Alkuun 11 s puikolle nro 3 ja resoriin 9 s ja niillä mentiin. Silminä pöllöillä on nurjat silmukat, koska nämä menevät luonnollisesti, vauvalahjaksi, työtoverille. Vein ne jo työhön odottamaan luovutusta, ehkä tulevan äidin viimeisenä työpäivänä.

Isäntäkin on toiminut. Yhdessä tehtiin silmukkamerkkejä, joita tarvitsen huivin teossa. Minulla on 1. kuviokerta neulottuna ja jatkaakseni tarvitsen näitä apuvälineitä. Tosin osan suunnittelin antavani lahjaksi. Isäntä käänsi siis solmun ja kiinnitti renkaan. Meillä oli oikein rattoisa tuokio keittiön pöydän ääressä.

Mitä kivaa sinä teet yhdessä puolison, ystävän, läheisen kanssa?