Kerron muutaman kuvan avulla ihanasta matkasta pohjoiseen ruskaa katsomaan, vaikka ruskaa ei paljon vielä ollutkaan. 

Luonto tarjosi huikaisevia näkymiä, korkeita kallioita ja veden virtausta monessa muodossa. Teimme muutaman kivan vaelluksen ja sää suosi koko ajan. 

Tämän kasvin bongasin enimmäisenä ja askarrutti mieltäni kunnes luontokeksuksesta löytyi sille nimi Ruohokanukka. Tämä kasvi osoitti parhaiten ruskan alkavan hiljalleen.

Matkalla myös syötiin monta herkullista ateriaa, tämä Pygeiassa. 

Paluumatkalla pysähdyttiin Hiljaisen kansan luona. Heille vaihdetaan vaatteet kahdesti vuodessa Nuorten työtoimintana.

Tällä oli päällään erittäin taidokkaasti virkattu jakku, missä kauniit metallinapit.

Matkalla neuloin, tietysti. Aluksi kaksi kerää Novita Muumit lankaa muutui sytomyssyksi. Lanka on 55% merinoa ja 45% puuvillaa ja hyvin miellyttävää iholle.

Käsityötapaamiseeen oli saatu suuri kerä lankaa mitä kukaan ei tunnistanut, eikä halunnut. Otin kerän ja kuuntelin miksi se haluaa tulla. Kolme paksua pipoa syntyi langasta mikä on kehrätty joskus kauan sitten. Nämä pääsevät lämmöksi lapsille jonkin keräyksen kautta.

Se oli kauan haaveilemani ruskamatka ja toi paljon hyvää mieltä syksyyn. Luonnossa liikkuminen oli ihan parasta. Keskityin itse katselemiseen, kuvasin vain hyvin vähän.