Neuloin parin sukkia lahjaksi, kun sain valokuvan missä neulomani sukat on nuoren miehen jalassa ja viestin, että päivittäistä käyttöä on.  Kenen sydän ei sellaisesta lämpenisi?

Maaliskuussa neuloin Katian neuleliivitekemispaketista puseron, kun lanka riitti. Olin saanut ohjeen ja langat joulukalenterissa lahjaksi. Olipa oiva lahja!

Jännitin langan riittävyyttä, että saanko hihat. Lanka riitti pitkiin hihoihin. Neuloin pitkän resorin ja se tuntuu oikein mukavalta, lanka on niin pehmoista.  Täytyy tunnustaa, että KÄRSIVÄLLISYYTTÄ vaadittiin, kun vastoin tervettä järkeä eli kokemusta, neuloin lankakerää sekä päältä että sisältä. Langassahan on kierrettä. Eipä jäänyt epäselväksi tälläkään kertaa. Aioin ottaa kuvan lankasykkeröstä, kun se kiertyi itsensä ympärille... Olisi tullut pikkuisen ruma kuva. 

 Ensimmäistä kertaa ikinä poimin silmukat hiha-aukoista ja neuloin hihat näin ylhäältä alas saumattomasti. Varmistin näin langan riittävyyden. Kuvasin tummasinisen peiton päällä, joten raitojen väri ei oikein erotu, se on tummansininen. Oikein ihana pusero tuli ja odotan nyt kevättä ja kesää jolloin tätä voi käyttää.  Puseron päällä on kuva ohjeesta.  

Ulkona on oikea talvi, paksu lumikerros peittää maan. Onneksi valon määrä lisääntyy päivä päivältä luvaten kevättä.

Onnellista kevään odotusta juuri sinulle!