Olin kaupunkiluontoretkellä ammattiyhdistyksen mukana ja päädyimme näin kauniiseen järvimaisemaan laavulle. Joku oli tullut kanootilla ja sen melan pää näkyy reunassa. Vesi oli kirkasta ja päivä hiukan pilvinen. Evästeltiin laavulla. Ihana tauko arkeen, viikonlopun kolmen tunnin metsäretki!

Neulepintaa lähikuvana. Käsityötapaamisessa sain eteeni pari kerää lankaa ja pyynnön neuloa pujoliivi lapsenlapselle. Isoäiti oli itse yrittänyt, mutta purkanut kun ei onnistunut. Tämä tieto hellytti sydämeni ja neuloin liivin. Toki ensimmäinen yritys meni purkuun minultakin. Painoa n 350 g, lanka HOUSE SULO puhdasta keinokuitua ja äärimmäisen helppoa neuloa, ei säikiinny.  Tarvittiin vain tarpeeksi isot puikot. Nro 3,5-4 olisi hyviä vaihtoehtoja. Minulla oli 196 silmukkaa yhteensä käytössä.

Jätin isoäidille viimeistelyn ja lankojen katkomisen, olin ne toki päätellyt valmiiksi. En uskaltanut prässäillä keinokuitua. En nähnyt häntä, mutta jätin kirkolle noudettavaksi. Lopputulokseen olen itse tyytyväinen. Istui minulle hyvin. Mietin, että eipä tuo paljoa vaatinut auttaa, kun näin selkeää työtä pyydetään. Aika vaan on kortilla muiden projektien kanssa. 

Neuloin oranssien sukkien pariksi Joulun Lapsi keräykseen tumput. Molemmissa kiilapeukalot ja kasoishelmineuletta eli kaksi kerrosta 1o,1n ja sitten vaihtuu 1n,1o kaksi kerrosta. Näin tumput on helppo pukea käteen. Minun sanani on tumppu, lapanen on minulle vieras sana. Jotakin kieleen on jäänyt omasta murteesta.

Tässä pipot samaan keräykseen. Punaiseen vahvuus 7 Veljestä, 104 silmukkaa ja kelta-valkoiseen, vahvuus Nalle,110 silmukkaa. Nämä tiedot muistiin itselle, kun niitä aina mietin. Istuvat pipot tuli ja nämä on tarkoitettu lapsille. Sain jokusen lankajämän käytettyä loppuun ja yhden punaisen lankakerän, mikä orpona oli odottanut varastossa. Hyvä lanka on hyvää lankaa viimeistä senttimetriä myöten!

Tämä oli lokakuun väri-iloittelua Joulun Lapsi-keräykseen. Nyt on puikoilla sukkia ihan muihin keräyksiin ja ensimmäisenä mustat.  Iloisia silmukoita sinullekin!